Jännityspäänsärky

Onko päätä puristava pantamainen särky sinulle tuttua? Kyseessä saattaa olla jännityspäänsärky, joka on päänsäryn yleisin muoto. Oireet tuntuvat tavallisesti pään molemmin puolin, ohimoiden, päälaen ja takaraivon alueilla. Joskus jännityspäänsärkyä voi olla vain pään toisella puolella. Lisäksi oireina voi olla käsien puutumista tai huimausta.

Purentalihaksiin kuuluva ohimolihas (m. temporalis). Kuva: Gray.

Jännityspäänsäryn tarkkaa aiheuttajaa ei tunneta. Oireisiin liittyy tavallisesti niska-hartiaseudun ja kallonpohjan lihasten kireys. Myös bruksismilla eli hampaiden narskuttelulla tai yhteen puremisella voi olla yhteys oireisiin, ja usein pään alueella olevat purentalihakset ovatkin jännittyneitä. Myös esimerkiksi pitkittynyt stressi, masennus, ahdistus tai muut kuormitusta lisäävät asiat elämässä voivat vaikuttaa jännityspäänsärkyyn. Perinnöllinen alttius ja miten reagoimme kehollamme kuormituksen kasvaessa vaihtelevat yksilöllisesti.

Jännityspäänsäryn aiheuttama huimaus voi johtua liiasta kallonpohjan lihasten jännittyneisyydestä. Kyseisten niskarusetin lihasten (mm. suboccipitales) alueella on paljon proprioseptiikkaa, eli asento- ja liikeaistimuksia havainnoivia reseptoreja, joiden toimintaa voimakas lihasjännittyneisyys voi häiritä.

Tullessasi osteopaatille päänsäryn vuoksi, sinun ei tarvitse tietää päänsäryn aiheuttajaa tai syytä. Käynti aloitetaan keskustellen, jonka avulla pyritään selvittämään millaista päänsärkysi on, jotta hoito voidaan kohdistaa oikeisiin rakenteisiin. Tarvittaessa ohjaan sinut lääkärille, jos päänsärkysi syy kannattaa tutkia tarkemmin ennen osteopaattista hoitoa.

Jännityspäänsäryn ollessa kyseessä oireita pyritään helpottamaan hoitamalla kallonpohjaa, niska-hartiaseutua ja pään alueella olevia purentalihaksia. Hoitotekniikat ovat monipuolisia, osteopaatti voi käsitellä esimerkiksi lihaksia pehmein tekniikoin tai tasapainottaa stressaantunutta kehoa hermostoa rauhoittavilla tekniikoilla.

Tavallisesti oireita voidaan helpottaa jo ensimmäisellä käynnillä. Usein muutamalla hoitokerralla päästään kuitenkin paremmin kiinni jännityspäänsäryn mahdollisiin aiheuttajiin ottamalla huomioon myös leukanivelen, kaularangan sekä rintarangan yläosan toiminta. Lisäksi osteopaatti voi antaa helppoja kotiharjoitteita, joiden avulla voit itse ennaltaehkäistä oireen syntymistä.

Lähteet:

Atula, Sari 2019. Jännityspäänsärky. Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00024

Elkiss, Mitchell L. & Heinking, Kurt P. & Hryby, Raymond J. & Fraix, Marcel P. & Giusti, Rebecca E. Tension-type headaches. Foundations of Osteopathic Medicine. Toim: Seffinger, Michael A. 1268-1270

Gray, Henry 1918. Anatomy of the Human Body, Fig. 382. https://www.bartleby.com/107/illus382.html